Avoimen datan kilpailuille on yhä selkeästi kysyntää, ilmeni avoimen datan yhteisölle tehdyssä kyselyssä. Palkinnoiksi halutaan rahaa ja yhteistyökumppanuuksia, ja kilpailun järjestäjältä toivotaan enemmän tukea ja sitoutumista erityisesti varsinaisen kilpailun jälkeen.

Suomen kuusi suurinta kaupunkia pohtivat, onko avoimen datan sovelluskilpailuille tai vastaaville tapahtumille yhä kysyntää ja tarvetta. Pohdinnan tueksi tehtiin maaliskuun 2018 ajan auki ollut, kaikille avoin kysely suomeksi ja englanniksi. Kyselyllä pyrittiin mm. kartoittamaan, minkä tyyppisiä kilpailuja kaivataan, mikä houkuttelisi osallistumaan ja millaista tukea kilpailun järjestäjältä tarvittaisiin.Vastauksia kyselyyn tuli yhteensä 26. Vastaajajoukko oli hyvin kirjava: opiskelijoita, yrittäjiä, datan avaajia ja julkishallinnon työntekijöitä. Valtaosa vastaajista on joskus osallistunut avoimen datan kilpailuun. Vastanneista 24 oli sitä mieltä, että erilaisille kilpailuille on tarvetta.

Vastaajat toivoivat eniten muutamia kuukausia kestävää, täysin avointa kilpailua, jossa ei ole ennalta asetettuja haasteita. Toiseksi eniten ääniä sai pari vuotta sitten järjestetyn Datademon tyyppinen ennakkoon rahoitettu pienkokeilu. Palkinnoista houkuttavimmiksi koettiin raha sekä yhteistyökumppanuudet. Eniten kannatusta sai alueellinen tai Suomen laajuinen kilpailu tai näiden yhdistelmä. Myös hackathon, joissa eri alojen osaajat kohtaavat, koettiin kiinnostavaksi.

Kaikki eivät koe kilpailuja hyödyllisiksi – tai aiemmista kilpailuista on saatu huonoja kokemuksia. Kilpailuja kritisoivista kommenteista nousee esiin tarve pidempikestoiselle avoimen datan aktiivisuudelle, eikä niinkään lyhyille kilpailuille, joiden jälkeen järjestävän tahon mielenkiinto kilpailutöitä kohtaan heikkenee:

“Tarvitaan haasteita sellaisiltä tahoilta joilla on aidosti a) halu ja b) kyky viedä hyviä, hyödyllisiä ideoita ja sovelluksia eteenpäin. Jos nämä kriteerit eivät täyty, kilpailu/hackaton on osallistujien ajanhaaskausta.”

“Näistä ei ole tuotettu mitään hyödyllistä tähän mennessä, tai tuomaristo ainakaan ei ole osannut valita voittajiksi oikeasti hyödyllisiä tuotoksia. Mennään ideologiat edellä käytännön sijaan.”

“Ok, hackathons can play a role, but their effects are short lived. So while they can be good, there needs to be a foundation of long term efforts, that the short term effects of hackathons rest upon. “

Tarve kilpailun jälkeiselle tuelle

Valtaosassa vastauksista näkyi jollain tavoin tarve ja halu saada tukea niin kilpailun aikana kuin erityisesti sen jälkeen. Tukea kaivattiin kilpailutyön rahoitukseen, tuotteistukseen ja markkinointiin sekä yhteistyökumppanuuksien etsimiseen. Järjestäjän toivottiin sitoutuvan jatkokehittämään ja tukemaan parhaita ideoita sekä ylläpitämään tarjottuja teknologioita, kuten rajapintoja, myös kilpailun jälkeen. Yhdessä vastauksessa toivottiin alkuun pientä kilpailua ja sen jälkeen parhaiden ideoiden jatkokehityksen rahoitusta:

“isoja toteutuksia ei järkeä odottaa jos ei mitään rahoitusta. kevyt aloitus + mahdollisesti pientä rahoitusta kevyelle protolle eri vaiheissa voi toimia paremmin.”

Lisäksi kaivattiin järjestävän tahon taloudellista sitoutumista kilpailutöihin, ettei töitä oteta käyttöön niin, että kehittämisen ja mahdollisen ylläpidon kaikki kustannukset jäävät osallistujille:

“kilpailut ja hackathon ovat hyvä tapa tuottaa uusia ideoita ja saada niille näkyvyyttä. Pitää vaan varmistaa, että hallinto ei ole mukana lähinnä vapaamatkustelijan ominaisuudessa.”

Eräs vastaaja kaipasi säännöllisempiä tapaamisia avoimen datan tiimoilta.  Toinen vastaaja ehdotti Code for All -mallia Suomeen. Esimerkiksi Saksassa on Code for Germany, jonka tiimoilta järjestetään vähintään kerran kuussa tapaamisia noin 30 Code Labissa:

“Supporting projects to take off, is the Prototype Fund, that supports the development of accepted projects, for six months (with max 35k euro funding per project). Check prototypefund.de. They have a different project call every four months, with a different theme.”

Eniten kyselyn tuloksissa yllätti miltei joka vastauksessa esiin noussut tarve kilpailun jälkeiseen tukeen sekä kilpailun järjestäjän sitoutumiseen kilpailutöihin tavalla tai toisella. Hackathonit vastaavat ehkä perinteisiä kilpailuja paremmin tuen tarpeeseen ja sitouttavat järjestäjätahoja vahvemmin kilpailutöihin ja niiden jatkokehitykseen, mutta mitä ilmeisimmin parannettavaa on.

Jäimme miettimään, onko kyseessä enää tarve varsinaiselle kilpailulle, vai jollekin muulle yhteistyö- tai hankintamallille. Jatkamme keskusteluja ja suunnittelua niin kaupunkien työntekijöiden kesken kuin myös ulkopuolisten tahojen kanssa.

Kuutoskaupunkien avoimen datan väki kiittää lämpimästi kaikkia kyselyyn vastanneita! Käytämme kyselyn tuloksia pohjana suunnitellessamme avoimen datan tapahtumia ja mahdollisia kilpailuja.

Artikkeli on julkaistu alunperin HRI:n sivuilla. 

Teksti: Hami Kekkonen, Helsinki Region Infoshare