Tampereen osuus kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailusta vuonna 2011.
Lastensuojelun Kuusikko-raportti käsittelee lastensuojelun palveluja Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Turussa, Tampereella ja Oulussa vuonna 2011. Raportti on osa laajempaa Kuusikko-työn kokonaisuutta.
Kuusikko-työssä on kerätty lastensuojelun palveluihin ja kustannuksiin liittyviä tietoja vuodesta 2003 alkaen. Aluksi tietoja käsiteltiin osana sosiaalityön kokonaisuutta ja ne pitivät sisällään pääosin lastensuojelun sijaishuollon tietoja. Lastensuojelu sai oman työryhmänsä vuoden 2008 alussa, jolloin lasten sijaishuollon ja lastensuojelun avohuollon asiantuntijat yhdistettiin sosiaalityön ryhmästä omaksi työryhmäkseen. Taustalla oli uuden lastensuojelulain (417/2007) astuminen voimaan ja halu tarkastella lastensuojelua yhtenä kokonaisuutena.
Vuoden 2008 alussa voimaan tulleen lastensuojelulain tarkoituksena on turvata lapsen ja hänen perheensä tukitoimet ja palvelut aiempaa paremmin. Uusi laki toi mukanaan monia toiminnallisia muutoksia kuntien lastensuojelutyöhön. Siinä muun muassa korostettiin ehkäisevän lastensuojelun merkitystä kaikissa lasten ja perheiden palveluissa. Kuusikko-vertailujen kannalta olennainen asia on myös se, että uudessa laissa määritellään lastensuojelun asiakkuuden alkaminen. Tämä helpottaa vertailukelpoisen tiedon keräämistä Kuusikko-kunnista. (Kumpulainen 2008, 3.)
Tässä vuoden 2011 lastensuojelun tietoja käsittelevässä raportissa luodaan aluksi yleiskuva lastensuojelusta esittelemällä lastensuojeluprosessia sekä tarkastelemalla lastensuojelun asiakasmääriä ja kustannuksia kokonaisuudessaan. Tämän jälkeen tarkastellaan erikseen avohuollon, sijaishuollon ja jälkihuollon palveluita ja kustannuksia. Lopuksi käsitellään lastensuojelun henkilöstömääriä.
Raportin tiedot ovat pääosin samoja kuin vuoden 2010 raportissa. Uutena tarkasteltavana asiana tämän vuoden raportissa on kiireelliset sijoitukset, joista kerätään lukumäärätiedot sekä päätöksistä että kiireellisesti sijoitetuista lapsista. Raportissa tarkastellaan edellisen vuoden tapaan avo- ja sijaishuollon osalta pääasiassa lapsia (0 – 17-vuotiaat) ja jälkihuollossa nuoria (18 – 20-vuotiaat). Kustannusvertailuissa asiakaskohtaiset kustannukset on laskettu suhteessa 0 – 20-vuotiaisiin, sillä kustannuksia ei pystytä erittelemään ikäryhmittäin. Kustannusvertailuissa edellisten vuosien kustannukset on korotettu vuoden 2011 arvoon julkisten menojen hintaindeksillä.